Vuonna 1937 kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Elsa Heporaudan johdolla joukko yhteiskunnallisesti aktiivisia naisia halusi tuoda esiäitiemme korujen kauneuden nykynaisten ulottuville, edistää suomalaista kulttuuria ja tehdä samalla hyvää. Tavoitteena oli kerätä varoja patsashankkeeseen: muistomerkkiin kalevalaiselle naiselle.

Ateneumissa piirustuksenopettajana toiminut Germund Paaer suunnitteli ensimmäiset Kalevala-korut Kansallismuseon muinaiskorujen pohjalta. Hän toimi Kalevala Korun ensimmäisenä pääsuunnittelijana vuoteen 1950 asti.

Ensimmäiset Kalevala-korut esiteltiin presidentin puoliso Kaisa Kallion teekutsuilla vuonna 1937. Korumallisto oli menestys — ja niin syntyi Kalevala Koru. Video Kalevala Korun arkistomateriaalia.

Elsa Heporauta työskenteli tiiviisti Aino-Mari Mecklinin kanssa, josta tuli Kalevala Korun ensimmäinen toimitusjohtaja aikana, jolloin liike-elämä oli vahvasti miesten hallitsemaa. Naisten perustaman, omistaman ja johtaman Kalevala Korun perintö jatkuu tänä päivänä toimitusjohtaja Kirsi Paakkarin johdolla.

Kalevala Koru esittäytyi New Yorkin maailmannäyttelyssä. Elsa Heporauta tapasi Valkoisessa talossa Eleanor Rooseveltin, joka kirjoitti tapaamisesta ja Kalevala Korusta My Day -palstallaan –artikkeli julkaistiin yli 100 yhdysvaltalaisessa sanomalehdessä.

Sodan syttyessä patsashanketta varten kerätyt varat lahjoitettiin apua tarvitseville. Kalevala Korun tuotoilla tuettiin muun muassa lastenkoteja, evakkoperheitä ja äitikoteja, joissa äidit saivat mahdollisuuden lepoon. Yhä edelleen Kalevala Koru käyttää osan tuloksestaan hyvän tekemiseen, kulttuurin tukemiseen ja henkilöstön hyvinvointiin.

Sota-aikana työ jatkui poikkeusoloista huolimatta – ilmahyökkäysten vahtivuoroissa koruja tehtiin jopa tehtaan katolla.

Sota-aikana metallista oli pulaa, mutta puuta oli saatavilla. Kalevala Koru valmistutti puisia käyttö- ja koriste-esineitä, joita veistettiin myös rintamalla.

Ensimmäinen myymälä avattiin Helsinkiin, Keskuskatu 7

Kalevalaisten Naisten Liitto avasi vuonna 1946 Kestikartanon, kalevalaishenkisen ravintolan Helsingin keskustaan. Avajaisissa paljastettu Emil Halosen Louhi-patsas päätti lähes kymmenen vuotta aiemmin alkaneen patsashankkeen. Kestikartano sulki ovensa 1967.

Jo tähän aikaan Kalevala Koru halusi ilmentää aikansa henkeä ja järjesti suunnittelukilpailun. Heli Vuori voitti kilpailun ja voittajakorusta tehtiin mallisto. Muihin kilpailussa palkittuihin kuuluivat myös Kaj Franck, Kirsti Ilvessalo, Vappu Niittylä, Nanny Still ja Bror Hulén.

Eero Rislakki halusi pelkistää Kalevala korun muotokieltä ja tuoda koruihin modernia ilmettä. Rislakki oli uranuurtaja kotimaisten korukivien käytössä.

New Yorkin oma myymälä Finnish Art Shop Inc.

Kalevala valmisti jo 1950-luvulla koruja ja muita suomalaisuutta edustavia tuotteita, joita myytiin matkamuistoina ja lahjatavaroina myös ulkomaisille vierailijoille Helsingin olympialaisten aikaan.

Pekka Anttilan perustama Lapponia toi suomalaisen korumuotoilun kansainväliseen valokeilaan. Björn Weckströmin rohkea, veistoksellinen muotokieli nousi nopeasti brändin tunnusmerkiksi.

Börje Rajalinin suunnittelema ja Kalevala Korun valmistama uniikki tilateos Hopeahimmeli voitti kultamitalin Milanon Triennalessa vuonna 1960. Börje Rajalin toimi Kalevala Korun pääsuunnittelijana 1956 lähtien ja uudestaan 1975-1986.

Ultramoderneista hopeakoruistaan tunnettu muotitaiteilija Paula Häiväoja nimettiin ensimmäisenä naisena Kalevala Korun pääsuunnittelijaksi vuonna 1963.

Björn Weckström suunnitteli Kukkiva muuri -kaulakorun, joka voitti Rio de Janeiron kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyn korumuotoilukilpailun vuonna 1965

Kestikartanon menetyksen jälkeen Kalevala Koru avasi uuden myymälän Keskuskatu 4:ään. Keskuskadulla sijaitsee yhä Kalevala Korun Flagship-myymälä.

Vuonna 1969 Björn Weckströmin suunnittelema hopeinen People Need People -rintakoru valittiin Finnairin ensimmäisten Finn Hostess -lentohenkilökunnan tunnuskoruksi. Se oli osa suomalaista muotoilua esiin tuonutta edustusasua.

1970-luvulla korujen ohella Kalevala Korun myyntiartikkeleita olivat myös neuleet sekä keramiikkaesineet.

Kivettynyt järvi -sormus nähtiin The Dick Cavett Show’ssa Yoko Onon sormessa. John Lennon oli ostanut sormuksen göteborgilaisesta kultasepänliikkeestä.

Germund Paaerin 1940-luvulla suunnittelema Salt-sydän annettiin rauhan symbolina Helsingissä vuonna 1972 järjestettyyn SALT-neuvotteluun osallistuneiden valtionpäämiesten puolisoille. Korun nimi viittaa strategisten aseiden rajoittamisneuvotteluihin (Strategic Arms Limitation Talks).

Prinsessa Leia käytti ensimmäisessä Tähtien sota -elokuvassa Björn Weckströmin suunnittelemia Planetaariset laaksot -kaulakorua ja Darinan koru -rannekorua Avaruushopea-mallistosta.

Korujen ohella Kalevala Koru valmisti myös erilaisia nahkaesineitä. Laatuun, käytännöllisyyteen ja ajattomaan muotoiluun panostaneet tuotteet laajensivat Kalevalan käsityöperinnettä korujen ulkopuolelle.

Kalevala Koru osti vuonna 1956 perustetun Kaunis Korun. Yritysosto vahvisti Kalevala Korun asemaa suomalaisen korumuotoilun kentällä.

Helsingin Unioninkadulle avattiin uusi päämyymälä, joka toimi samassa osoitteessa lähes kolmen vuosikymmenen ajan.

Kalevala Korun Kulttuurisäätiö on vuonna 1994 perustettu itsenäinen säätiö, joka edistää suomalaista kulttuuria apurahoin.

Taiteen maisteri Kirsti Doukas aloitti Kalevala Korun pääsuunnittelijana. Hänen tunnetuimpiin töihinsä kuuluu rakastettu Vanamo, ja hänen rinnallaan Kalevalan muotoilua uudistivat muun muassa Marja Suna, Toni Granholm ja Kaisaleena Mäkelä. 2000-luvulla suunniteltu Naisen ääni -koru suunniteltiin naisten äänioikeuden kunniaksi ja korua käytetään edelleen juhlistamaan tasa-arvoa ja yksilön rohkeutta.

Kalevalan päivänä 1997 julkistetusta Aurinkoleijonasta, Kalevala Korun 60-vuotisjuhlavuoden korusta, tuli yksi kaikkien aikojen myydyimmistä korumalleista. Sen ensimmäisiä Lapin kullasta valmistettuja numeroituja kappaleita jonotettiin Unioninkadun myymälän ovella.

Kaisaleena Mäkelän suunnittelema Kalevankarhu ammensi inspiraationsa rautakautisista eläinkoruista. Voimaa symboloivasta karhusta tuli yksi Kalevalan tunnistettavista koruaiheista.

Björn Weckström on suunnitellut ikonisimmat korunsa Lapponia Jewelrylle, joka siirtyi Kalevala Korun omistukseen vuonna 2005. Video arkistomateriaalia, Björn Weckströmin korujen muotinäytös 1969.

Kalevala Korun mallistoon on kuulunut 1990-luvulta lähtien hyväntekeväisyyskoruja. Olemme olleet mukana Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksessä vuodesta 2015 alkaen ja keränneet yhdessä asiakkaidemme kanssa syöpätutkimukseen Syöpäsäätiölle Roosa nauha -koruilla jo 388 000 €. Vuoden 2026 Roosa nauha -koru on Kosmos.

Kalevala Koru juhlisti 80-vuotisjuhlavuottaan lanseeraamalla kuvataiteilija Kim Simonssonin yhteistyössä muotoilija Kirsti Doukasin kanssa suunnittelemat Lätäkkötyttö- ja Sylkevä tyttö -korut. Simonssonin keramiikkaveistoksiin perustuvat korut juhlistavat rohkeutta olla oma itsensä ja kyseenalaistavat tyttöihin liitettyjä normeja ja odotuksia.

Kalevalan 80-vuotisjuhlavuoden Kesyttämätöntä kauneutta -brändifilmi haastoi stereotypioita ja monipuolisti naiskuvaa raikkaalla tavalla.

Tiina Lahtisen suunnittelema Suomen Naarasleijona -koru lanseerattiin, ja se nousi nopeasti rakastetuksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden viestillään. Korun kasvona oli valovoimainen laulaja Alma.

Brändiuudistuksen myötä Lapponiasta tuli Kalevala. Samana vuonna Björn Weckström suunnitteli Kultarailo-korusarjan uudistuneelle Kalevala-brändille. Tänä päivänä Weckströmin ainutkertainen muotoiluperintö elää ja jatkuu Kalevala-mallistossa

Kalevala Training Center perustettiin Keniaan Makongenin kylään. Tähän mennessä jo yli 700 nuorta naista on saanut siellä ammattikoulutuksen. Kalevala Korun rahoittama koulutuskeskus tarjoaa ammattikoulutusta kaikista heikoimmassa asemassa oleville nuorille naisille ja tytöille. Koulutus vahvistaa tyttöjen ja naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Vuonna 2020 nähtiin Sanna Marin Trendi-lehden kannessa Paula Häiväojan suunnittelema Kalevala-koru kaulassaan. Kansikuva kaulakoruineen nousi otsikoihin ja puheenaiheeksi maailmanlaajuisesti. Syntyi ilmiö #imwithsanna.

Kalevala Pidetty Preloved toi kiertotalouden osaksi Kalevalan palveluita ja nousi heti menestykseksi. Palvelu antaa vanhoille koruille uuden elämän ja tuo rakastetut, jo unohtuneetkin mallit uusien käyttäjien ulottuville – sillä korut on tehty käytettäviksi ja pidettäviksi.

Ensimmäinen pop-up Tokiossa käynnisti Kalevalan matkan Japanissa. Sittemmin pop-upeja on järjestetty ympäri maata, ja syyskuussa 2026 Kalevala avaa ensimmäisen shop-in-shop konseptimyymälänsä Tokioon.

Kalevala Koru teki yhteistyötä Rusetti ry kanssa vuosina 2022–2025 tavoitteenaan vahvistaa vammaisten tyttöjen ja naisten näkyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuksia saada esikuvia. Kalevala Korun rahoituksella syntyi vammaisettytöt.fi, Suomen ensimmäinen vammaisilta tytöiltä vammaisille tytöille suunnattu verkkomedia. 

Kalevala Koru osallistui ensimmäisenä suomalaisena korubrändinä Kööpenhaminan muotiviikoille yhteistyössä muotisuunnittelija Rolf Ekrothin kanssa. Kiertotalous on tärkeä osa Rolf Ekrothin suunnittelufilosofiaa, ja siksi suunnittelija inspiroitui Kalevala Pidetty Preloved -secondhand-koruista osana Missing-mallistoaan.

Ildar Wafinin suunnittelema Männyt lanseerattiin ensimmäisenä Kalevalan luovan johtajan Aino Ahlnäsin johdolla syntyneenä mallistona. Veistoksellinen sarja aloitti uuden luvun Kalevalan muotoilussa.

RAKAS — Rolf Ekroth x Kalevala esiteltiin Kööpenhaminan muotiviikoilla. Yhteistyössä yhdistyivät kierrätysmateriaalit, monikäyttöisyys ja sukupuolineutraali muoti.

Kalevala palasi Kööpenhaminan muotiviikoille kolmatta vuotta peräkkäin. Tällä kertaa kansainväliselle yleisölle esiteltiin Martin Bergströmin suunnittelema uusi Itu-mallisto, joka ammentaa pohjoisen luonnon voimasta ja uuden elämän synnystä.

Yhdeksän vuosikymmenen aikana Kalevalan tunnus on elänyt ajassa brändin mukana. Vuonna 2026 tarina saa uuden merkin 90-vuotisjuhlalogosta.